Eläinten syömisestä ja nahkasaappaat

Vietin tänään harvinaista vapaapäivää keskustassa. Shoppailun lumoissa kävin allekirjoittamassa adressin turkistarhauksen lopettamisen puolesta. Nuoret "kettutytöt" olivat suloisia vegaaneja, joiden kanssa keskustelin mm. nahkakengistä ja vegaanien ruokavalion ravintoarvoista. Koska olin shoppailemassa, ostin tytöiltä Jonathan Safren Foerin juuri suomennetun kirjan Eläinten Syömisestä. Olin kiinnittänyt huomion tähän kirjaan jo aikaisemminkin. Olenhan sitä sopivaa kohderyhmää: nainen, joka ei syö eläimiä. 

Kirja

Katsellessani "kettutyttöjä" heille tyypillisessä ulkonäössään, en voinut olla ajattelematta, että heidänkin tärkeä asiansa otettaisiin varmasti uskottavammin, jos asialla olisi joku muu kuin stereotyyppinen vihreä. Ikävä kyllä sanoma hukkuu helposti aivan epäoleellisiin asioihin. Moni kannattaa eettisesti epäilyttäviä arvoja jo siitä syystä, ettei kuulostaisi hihhulilta tai viherpiipertäjältä. Sehän ei ole yhtään äijämäistä.

Kirjan takakannesta:

"Lihaa on tarjolla enemmän kuin koskaan, ja se on halvempaa kuin ikinä. Mutta tiedämmekö, että lihatuotannossa on tehtävä monia myönnytyksiä edullisen hinnan eteen ja että vuonna 2050 maailman karja syö saman verran kuin neljä miljardia ihmistä?
Eläinten syöminen tarkoittaa lähinnä tehotuotettujen eläinten syömistä. Jonathan Safran Foer selvittää kirjassaan tehotuotetun lihan taloudellisia, eettisiä, sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia. Ajelehdittuaan seka- ja kasvissyöjän välimaastossa hän alkoi kyseenalaistaa ruokavalintojaan: Millaista ruokaa tarjoan lapselleni? Söisinkö pihvini, jos tietäisin, miten paljon eläimille on aiheutettu kärsimystä? Miksi tuen ympäristöä saastuttavia lihateollisuuden suuryrityksiä? Kuinka epätäydellistä eläintenpidon ja teurastuksen pitää olla, ennen kuin niihin todella puututaan?
Runsaaseen lähdeaineistoon ja tapauskertomuksiin perustuva kirja on yhtä aikaa henkilökohtainen ja yleinen. Foer pohtii rinnakkain perheensä ruokavalintoja ja tehomaatalouden terveydellisiä, ekologisia ja eettisiä ongelmia. Eläinten syömisestä on vakuuttava ja hyvin kirjoitettu yhdistelmä tiedettä, muistelmateosta, filosofiaa sekä tutkimusmatkoja sinne, mistä ruokamme on peräisin."

Moni syö lihaa, ei eläimiä, ajattelematta, vaikkakin tiedostaen, mistä liha todella tulee. Kirja vaikuttaa asiapitoiselta, joten toivottavasti teos eksyy myös heidän käsiin, jotka vielä eläimiä syövät eikä vain heihin, joita asia jo koskettaa. Itse ainakin aion viihdyttää eläimiä syöviä läheisiäni kirjan argumenteilla, mutta tietysti vain, jos asiasta tulee puhetta. ;)

Synnissä elän minäkin. Vegaania minusta ei koskaan tule nahkafetissini vuoksi. Ilman nahkaa voisin kyllä elää, mutta koen nahkakengät ekologisemmaksi kuin keinotekoiset materiaalit. Lisäksi mietityttää mm. maidottoman ruokavalion vaarat. Seesamin siemenien syöminen kalkin saamiseksi vaatinee siementen syöntiä kilokaupalla, jotta osteoporoosia ei koskaan tulisi. Onnellisuutta tunnen siitä, että kasvissyönti on nykyään helppoa, edullista ja vaihtoehtoja on paljon. Maailman tuska on tiedostavalla ihmisellä suuri, mutta sen ei pidä antaa ottaa valtaa ihan itsekkäistä syistä. Henkinen hyvinvointi menee itselläni kaiken edelle. Jokainen tehköön valintansa itse.

Nahka

Aiheesta muualla:
http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kirjailija+ei+halua+sy%C3%B6d%C3%A4+el%C3%A4imi%C3%A4/1135264015456 

http://www.oikeuttaelaimille.net/www2/