Täällä sitä pakataan epämiellyttävistä yhteyksistään tunnetuista vaateliikkeistä ostettuja vaatekappaleita matkalaukkuun, jotta minulla olisi päälle pantavaa matkustaessani lentokoneella Ranskaan. Sähköt suorastaan hurisevat ympärilläni, kun mietin, mikä vaate olisi mahdollisimman tyylikäs Pariisiin. Mitään varsinaista matkasuunnitelmaa ei ole tehty, mutta aatoksissani pähkäilen, mitä kaikkea Pariisista voisi tehdä, syödä ja ostaa. Kuitenkin pienen pieni järjen ääni sisälläni yrittää kysyä, olisiko aika vähentää kuluttamista?
Henkilökohtaiset päätökseni kuten lihansyönnin lopettaminen, käytetyn tavaran kierrättäminen, kulutushyödykkeiden hankkimisen kyseenalaistaminen eivät kuitenkaan riitä hiljentämään sisäistä ääntä. Jotta maailmanlaajuisia tai edes maanlaajuisia tuloksia ympäristön elvyttämiseksi saavutettaisiin, tarvitaan laajempia toimenpiteitä päättäjien taholta. Ovathan päättäjät saattaneet meidät tähänkin tilanteeseen.
Nykyinen systeemimme ei yksinkertaisesti voi toimia, jos päämääränä on kestävä kehitys ja luonnon monimuotoisuuden säilyminen. Taloudellinen kasvu ei voi jatkua loputtomiin, koska resurssimme eivät ole loppumattomat. Kasvun loppuminen ei taas välttämättä tarkoita, että elämästämme tulisi onnettomanpaa tai elintasomme laskisi.
Käsittämätöntä, että minun omat vanhempani elivät lapsuutensa ilman sähköä, omavaraisesti ja äitini sanojen mukaan vielä onnellisesti. Mitä sitten tapahtui? Voisimmeko ajatella, että löytäisimme jonkin kompromissin?
Vaalikoneita:
http://www.mtv3.fi/vaalikone/
http://vaalikone.fi/
http://www.iltalehti.fi/vaalit/vaalikone/vaalikone.shtml
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti